Listaamattoman osakeyhtiön osingonjaossa verotus perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Suurempi nettovarallisuus mahdollistaa suuremman pääomatulona verotettavan osingon jakamisen. Laskennassa piilee myös haasteita, jotka voivat johtaa ei-toivottuihin veroseuraamuksiin.
Nettovarallisuuden merkitys osingonjaossa
Osakeyhtiön nettovarallisuus vaikuttaa suoraan osakkeen matemaattiseen arvoon, joka puolestaan määrittää osingon verotuksen. Pääomatulona verotettavan osingon määrä voi olla enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:
- Suurempi nettovarallisuus mahdollistaa enemmän kevyemmin verotettua osinkoa.
- Liian suurena ilmoitettu nettovarallisuus voi kuitenkin aiheuttaa sen, että verottaja katsoo osan osingoista ansiotuloksi, mikä tietää yleensä korkeampaa veroprosenttia.
- Virheellisesti laskettu nettovarallisuus voi johtaa osingonjaon rajoituksiin ja yllättäviin veroseuraamuksiin.
Nettovarallisuuslaskelman tyypilliset virheet
Nettovarallisuuden laskenta ei ole aina suoraviivaista, ja siihen liittyy useita erityissäännöksiä. Seuraavassa muutamia yleisiä ongelmakohtia:
- Omistetut osakkeet ja arvopaperit
- Arvostusperusteet: Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit arvostetaan joko verotuksessa poistamattoman hankintamenon tai vertailuarvon perusteella.
- Alaskirjaukset: Kirjanpidon ja verotuksen alaskirjaukset eivät aina kulje käsi kädessä, mikä voi aiheuttaa yllätyksiä.
- Käyttöomaisuus ja kiinteistöt
- Käyttöomaisuuden arvostus: Koneet, laitteet ja muut käyttöomaisuushyödykkeet huomioidaan verotuksessa poistamattomien hankintamenojen perusteella, jotka voivat poiketa tasearvoista.
- Kiinteistöjen arvostus: Kiinteistöjen arvostukseen vaikuttaa niiden hankintameno tai kiinteistöverotuspäätöksessä vahvistettu arvo. Kiinteistöveropäätöksessä arvo voi olla väärin, jolloin nettovarallisuuskin vääristyy.
- Saamiset ja velat
- Saamisten arvostus: Saamiset arvostetaan verotukselliseen arvoonsa, joka voi poiketa kirjanpidon luvuista. Esimerkiksi kokonaan alaskirjattu saatava saattaa edelleen näkyä nettovarallisuuslaskelmassa, jos sitä ei ole vähennetty verotuksessa.
Osakkeiden lukumäärän vaikutus nettovarallisuuslaskelmaan
Nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä, joten osakkeiden oikea lukumäärä veroilmoituksella on yhtä tärkeää kuin itse nettovarallisuuden oikeellisuus. Jos yhtiö on esimerkiksi hankkinut omia osakkeitaan tilikauden aikana tai aiemmilla tilikausilla, mutta tätä ei ole ilmoitettu oikein veroilmoituksella, osakkeen matemaattinen arvo lasketaan väärin. Tämä voi johtaa virheelliseen osingon verotukseen ja ylimääräiseen selvitystyöhön.
Huolellisuus tuo parhaat tulokset
Meillä Kirjanpitotoimisto Kalevassa olemme huomanneet uusia asiakkaita vastaanottaessamme, että nettovarallisuuslaskelmista löytyy toisinaan puutteita. Nämä virheet eivät ole tahallisia, mutta voivat vaikuttaa merkittävästi osingonjakoon. Pahimmillaan asiakas on saanut vähemmän osinkoa pääomatulona tai osingosta on maksettu tarpeettoman korkeaa veroa.
Jotta osingonjako sujuu suunnitellusti, nettovarallisuuslaskelma kannattaa laatia huolellisesti ja tarkistaa ajoissa. Pieneltäkin vaikuttava virhe voi vaikuttaa yhtiön omistajien verotukseen yllättävän paljon. Me Kirjanpitotoimisto Kalevassa autamme mielellämme varmistamaan, että yrityksesi nettovarallisuus on laskettu oikein ja osingonjakoon liittyvät verotukselliset ratkaisut ovat optimaaliset.